BEHIND THE SCENES: ASIKKALASSA LIIKUNTA ON IN

Onko sinun asuinkunnassasi ilmainen kuntosali? Toimiiko yhteistyö kuntajohdon ja liikuntatoimen välillä niin saumattomasti, että se helpottaa myös sinun liikunnan harrastamistasi kunnassa? Entä mahdollistaako liikuntapalveluiden nauttima luottamus liikuntaolosuhteiden aktiivisen kehittämisen?

Liikuntapalveluiden merkityksestä kunnassa voidaan olla montaa mieltä, mutta itse ajattelen, että ainakin pienemmissä kunnissa niiden merkitys on todella suuri. Asuin 19 vuoden ajan Asikkalassa, joka on 8000 asukkaan kunta, mutta ymmärsin liikuntapalveluiden merkityksen vasta muutettuani 200 000 asukkaan kaupunkiin Tampereelle. 

Omatoimista harjoittelua Asikkalan liikuntahallin pienessä välikössä vuonna 2007.

Asikkalassa harjoittelimme liikuntahallilla omatoimisesti kilpacheerleadingiä useamman kerran viikossa. Saliin sai mennä, ellei siellä ollut muita käyttäjiä. Kuntosalin viereiseen pieneen välikköön mahtui taas silloin, kun salit olivat käytössä. Aina oli joku vapaa paikka, jossa mahduimme harjoittelemaan. Tampereella tätä mahdollisuutta ei ollut. Kaikki mahdolliset harjoittelupaikat olivat varattuja ja niihin täytyi etukäteen varata virallinen harjoitusvuoro. Omatoiminen lajiharjoittelu oli tällaisessa tilanteessa lähes mahdotonta. Vaikka kunnan liikuntapalvelut keskittyvät perinteisesti liikuttamaan vähemmän liikkuvia ihmisiä ja senioreja, mahdollistavat ne parhaassa tapauksessa myös laadukkaan seuratoiminnan kunnassa tarjoamalla seuroille olosuhteet.

Olen nyt asustellut reilun puolen vuoden ajan osa-aikaisesti jälleen Asikkalassa, ja vaikuttunut siitä miten liikuntapalvelut ovat täällä kehittyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Seuratoimijan näkökulmasta liikuntapalvelut näyttäytyivät aikaisemmin nimen omaan olosuhteiden tarjoajana ja tätä kautta toiminnan mahdollistajana. Nyt vuonna 2015 Asikkalan liikuntapalvelut tarjoavat paljon muutakin.

Tämän havainnon innoittamana päätin haastatella Asikkalan liikuntapalveluissa työskentelevää liikunnanohjaaja Elise Kettusta ja vapaa-aikapäällikkö Matti Kettusta, joiden rooli liikuntapalveluiden kehittymisessä on ollut suuri.

Koko perheen tapahtuma Amazing Asikkala järjestettiin yhteistyössä Asikkalan Raikkaan kanssa keväällä 2015.

Tällä hetkellä Asikkalan liikuntapalveluissa työskentelee yhteensä kolme päätoimista liikunnanohjaajaa sekä vapaa-aikapäällikkö, jonka vastuulla ovat lisäksi iltapäiväkerhotoiminta, nuorisopalvelut ja 20 % kulttuuritoiminnasta. Elise aloitti osa-aikaisena liikunnanohjaajana toimimisen vuonna 2008, jolloin Asikkalassa liikuntapalveluiden kohderyhmänä olivat erityislapset, vähän liikkuvat ihmiset sekä seniorit. Näille ryhmille paikalliset seurat eivät tarjonneet juurikaan toimintaa, joten tarve juuri heidän liikuttamiseensa oli olemassa. Tähän asti ainoana liikuntapalveluiden työntekijänä oli toiminut kunnan liikuntasihteeri. 

Asikkalan kunta on kirjannut liikunnan edistämisen osaksi kuntastrategiaansa, minkä on Kuntalehden (9/2015) mukaan tehnyt noin kaksi kolmasosaa Suomen kunnista. Kun tämä tavoite on merkitty kuntastrategiaan, on sen jalkauttaminen poikkihallinnollisesti kaikille toimialoille mahdollista. Kuntalehden mukaan poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti pienissä kunnissa. Matti oli vahvasti samoilla linjoilla:

”Se mihin Asikkalan liikuntapalveluiden vaikuttavuus on kymmenessä vuodessa kehittynyt, on vaatinut apua myös muilta kunnan toimialoilta.”

Elisen mukaan poikkihallinnollinen yhteistyö vaatii avointa ja aktiivista otetta itseltä. Matti totesikin, että liikuntapalvelut ovat toimineet Asikkalassa toimialoja yhdistävänä organisaattorina, joka vie kaikkia koskettavia liikunta-asioita eteenpäin. Esimerkiksi konkreettisesti kirjatulla ja kuvatulla terveysliikuntapalveluketjulla osoitetaan poikkihallinnollisuuden merkitys kuntalaisen terveysliikunnan edistämisessä. Lisäksi Elise kertoi Asikkalassa käynnistyvästä uudesta hankkeesta, joka koskee käytännössä kaikkia ikäryhmiä. Tavoitteena on saada kuntalaisten arkeen tunti liikuntaa päivässä, jolloin yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulun, terveystoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa tiiviisti.

”Varhaiskasvatuksessahan on määritetty ensi vuoden ykköstavoitteeksi liikunnan lisääminen” Matti kertoo. Jotain Asikkalassa on siis tehty oikein, sillä liikunta on varhaiskasvatuksessa priorisoitu oma-aloitteisesti, ilman liikuntapalveluiden suoraa vaikutusta.

Sekä Matti että Elise ovat olleet tyytyväisiä tukeen ja luottamukseen, jonka liikuntapalvelut ovat saaneet kuntajohdolta ja –päättäjiltä. Yhteistyö kunnanjohtaja Juri Niemisen ja muiden päättäjien kanssa on sujunut mutkattomasti, ja kuntalaisten antama palaute liikunnan merkityksestä on vankistanut liikuntapalveluiden saamaa tukea. Vaikuttaa siltä, että kansalaisdemokratia toimii ainakin tässä suhteessa Asikkalassa.

Elise näkee kuitenkin haasteellisena liikuntapalveluiden vaikuttavuuden konkreettisen mittaamisen. Mikäli vaikuttavuus voitaisiin näyttää toteen, voitaisiin toimintaa varten saada vieläkin enemmän resursseja. Mutta miten voidaan todistaa, että liikuntapalveluiden tekemä työ on johtanut esimerkiksi siihen, että Asikkalan sairastavuusindeksi on koko Päijät-Hämeen alhaisin?

Matin mukaan yli 20 000 asukkaan kaupungeille on olemassa mittareita, joita voidaan käyttää liikuntapalveluissa. Näiden mittarien hyödyntäminen ei kuitenkaan onnistu Asikkalassa, joten tavoitteena on vuoden 2016 aikana kehittää omia sovellettuja mittareita, joiden avulla vaikuttavuutta voitaisiin jollakin tasolla mitata.

Asikkalassa mitataan jo esimerkiksi seurojen salivuorojen käyttöä sekä kunnan liikuntaryhmien harrastajamääriä. Elisen mukaan kunnan liikuntaryhmissä kirjataan viikoittain 750 käyttökertaa. Määrä voi olla hieman vääristävä, sillä sama ihminen voi käydä useammassa ryhmässä viikon aikana. Käyttömäärät ovat kuitenkin kasvaneet viime vuodesta ja käytössä olevilla resursseilla suurempien ihmismäärien liikuttaminen alkaa olemaan mahdotonta.

Yksi Asikkalan ryhmäliikuntatuntien suosion taustatekijä on laadukas ohjaustoiminta.

Keskustelimme Elisen ja Matin kanssa myös ohjaamisesta ja sen merkityksestä käytännössä. Elisen mielestä ohjaamista usein väheksytään, vaikka se on äärimmäisen tärkeää. Matti puolestaan nosti esille sen, että hallinnollisiin tai esimiestehtäviin valmistuvan liikunta-alan ammattilaisen tulisi olla myös ohjaamisen ammattilainen. Ilman omaa kokemusta ohjaamisesta esimies voi helposti antaa liikunnanohjaajan viikkotehtäväksi ohjata 30 ryhmäliikuntatuntia. Kaikki käytännössä ohjausta tehneet tietävät, että tällaisessa tilanteessa esimerkiksi ohjausten laadukkuus kärsii, koska niiden suunnittelemiseen ei ole voitu käyttää tarpeeksi aikaa.

"Ohjaaminen vie paljon aikaa, mutta laadukas ohjaaminen mahdollistaa kaiken muun toiminnan" Elise pohtiikin. 

Erityisesti laadukkaan ohjaamisen tarjoaminen liikunnan juuri aloittaneille ensikertalaisille on äärimmäisen tärkeää liikuntapalveluiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Jotta esimerkiksi liikuntaneuvonnan kautta ryhmäliikuntatunnille tullut henkilö saataisiin mukaan toimintaan, tulee ohjaajan pystyä kohtaamaan hänet ammattimaisesti ja vastaamaan juuri hänen tarpeisiinsa.

Lopuksi tiedustelin vielä Eliseltä ja Matilta heidän näkemyksiään kunnallisten liikuntapalveluiden tulevaisuudesta. Nostin esille yhtenä mahdollisena kehitystrendinä liikuntapalveluiden ulkoistamisen, johon Elise ei jaksanut ainakaan Asikkalassa uskoa:

”Meillä asiakkaat ja käyttäjämäärät lisääntyvät jatkuvasti. Tärkeintä kuitenkin on, että jokainen kunta hoitaa liikuntapalvelut heille parhaalla mahdollisella tavalla.”

Matti nosti esille esimerkiksi mahdollisuuden siitä, että isommissa kunnissa kuten Lahdessa ulkoistamista voitaisiin harkita. Tällöin idea matalankynnyksen palveluista kuitenkin kärsisi, sillä varmasti myös tarjottavien palveluiden hinnat nousisivat.

Vaikka Asikkalalla olisi mahdollisuus ja päättäjien tuki lähteä kasvattamaan liikuntapalveluidensa resursseja, hiotaan ensin selkeämmiksi nyt työskentelevien roolit ja vastuualueet. Työntekijöiden määrä ei saa Matin mukaan nimittäin olla itseisarvo.

Asikkala näyttäytyy minulle nyt entistä parempana asuinpaikkana liikunnalliselle ihmiselle. Ilmainen kuntosali ja ilmaiset salivuorot mahdollistavat monipuolisen liikkumisen. Lisääntyneet lähiliikuntapaikat puolestaan innostavat kuntoiluun myös ulkona. Lisäksi kehitysorientoitunut ja innovatiivinen henkilökunta kuuntelee asiakkaiden toiveita ja palautetta, joiden avulla toimintaa on pyritty myös kehittämään. Asikkalassa on tehty jo kymmenen vuoden ajan hyvää pohjatyötä, joka konkretisoituu vasta nyt kuntalaistenkin nähtäville esimerkiksi lisääntyvinä lähiliikuntapaikkoina (tsekkaa esimerkki Asikkalan monipuolisista lähiliikuntapaikoista täältä) ja ilmaisina salivuoroina paikallisille urheiluseuroille. Haastateltuani Eliseä ja Mattia, uskon, että liikuntapalvelut parantavat jokaisen asikkalaisen elämänlaatua, jos tälle vain annetaan mahdollisuus!

Asikkalan liikuntapalvelut on mukana järjestämässä monipuolisia liikunta-aktiviteetteja kaiken ikäisille kuntalaisille.

Vaikka julkisten liikuntapalveluiden tehtävät ovat kunnissa hyvin samankaltaisia, on hyvä muistaa, että liikuntalaki antaa kuntien liikuntatoiminnalle ainoastaan raamit. Toteuttamistavoissa ja –keinoissa on ainoastaan taivas rajana!

Liikunta-alan opiskelijoille vinkkinä: Elise ilmaisi Asikkalan liikuntapalveluiden tekevän mielellään töitä motivoituneiden opiskelijoiden kanssa, joten jos kunnalliset liikuntapalvelut ja niiden kehittäminen kiinnostavat, ota yhteyttä Eliseen!

PS. Asikkala on hyödyntänyt liikuntaa myös esimerkiksi opiskelijoiden innovoimassa SILTA-menetelmässä, joka liittyy maankäytön suunnitteluun. Käy tsekkaamassa lisää hankkeesta täältä.